Käykö kenellekään koskaan niin, että luvattu juttu joka ei ole aivan prioriteetti numero yksi vain yksinkertaisesti unohtuu? Ne jotka eivät ikinä tee tämänkaltaisia virheitä tai ylipäätään mokaa voivat poistua blogistani, koska tänään puhutaan epätäydellisen täydellisistä ihmisistä.

Palatakseni unohtuneeseen asiaan ja viittaan tähän blogipostaukseen eli selluliittisaarnaan, jossa esittelin verkkokaupassa myytävän Roc – selluliittivoiteen ja lupasin testata sen toimivuutta itse. Lupasin myös ennen ja jälkeen kuvat jotka kahdestakin syystä ovat jääneet julkaisematta. Yksi: tulos ei ollutkaan toivotunlainen eli kolmekymppisenä minulla ei ole *koputtaa puuta* juurikaan selluliittia ja ”harmittelin” jo ennen kuvissa sitä, ettei lähtökohta ole niin paha kuin olisin testiin halunnut. Kaksi: Tämä oli alun alkaen aivan kamala idea. Kuka idiootti kuvaa itseään interwebiin vapaaehtoisesti ilman housuja jos vartalo on kaikkea muuta kuin kauneusihanteiden mukainen. Osittain syy oli oikeasti siinä, että unohdin julkaista kuvia toukokuussa ja osittain siinä, että se tuntui maailman kamalimmalta ajatukselta.

Haluan jakaa positiivista kehonkuvaa, mutta joskus se on todella vaikeaa kun ei ole aivan sinut itsensä kanssa. Tässä iässä sitä pitäisi jo olla, mutta minkäs teet kun vuosi vuodelta ja etenkin raskauksien myötä keho muuttuu ja vanhenevaan itseensä täytyy ihastua aina vaan uudelleen. Koko selluliittivoidetestauksen ja ennen-jälkeen kuvien piti olla malliesimerkki siitä, että kaikkien tulee uskaltaa olla sitä mitä on sillä hetkellä eikä elää sitten kun- elämää, jossa bikineihin voi pukeutua ehkä kymmenen kilon päästä ja lyhyeen hameeseen sitten kun reisistä on sulanut vähintään kymmenen senttiä. Entä jos sitä päivää ei tule? Sitäpaitsi kohtahan minä olen noihin aivan yli-ikäinen. Kuka nämä säännöt päähäni kirjoitti? Millaisen esimerkin annan omalle tytölleni jos voivottelen hänen edessään, etten voi tehdä sitä, tätä tai tuota, koska olen niihin asioihin liian lihava tai liian vanha? Jakomielitautisesti koitan tässä huutaa, että pukeutukaa naiset juuri niin kuin haluatte ja mielellään mahdollisimman rohkeasti, mutta silti samalla soimaan itseäni ja vannon, että bikineissä minua ei tulla näkemään, ei näillä raskaus- ja leikkausarvilla. En pystynytkään olemaan sellainen rohkea, itsevarma, upeasti ja ylpeästi kurvikas nainen, jollaisia itse ihailen instgramissa.

Mutta tuliko niitä tuloksia? Kuten jo aiemmin mainitsin niin testaaja oli nyt kenties hieman väärää ikäluokkaa ja koostumusta, mutta kyllä reilun viidentoista viikon kokeilujakson tuloksista voi joitain havaintoja tehdä. Itselläni selkein muutos oli alareiden ulkosyrjällä, lähellä polvea oleva alue, jossa itselläni on tällä hetkellä näkyvin selluliitti. Ihon pinta tasoittui kokeilun aikana ja tuntui kiinteämmältä. Senttejä ei kuitenkaan reiden ympärysmitasta lähtenyt, mutta asian eteen ei ole tehty mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Tehokkaiden kyykkysarjojen ja selluliittivoiteen yhdistäminen toisi varmasti hyviä tuloksia. Vaikka iho tuntui pehmeämmältä, se ei silti voinut hyvin. Jätin vartalovoiteen käytön jalkojen iholta testin ajaksi, jotta se ei vaikuttaisi lopputulokseen ja kuten kuvista näkee, iho on todella kuiva ja täynnä pieniä näppyjä. Missään tapauksessa kosteuttavan voiteen käyttöä ei kielletä selluliittivoiteen kanssa, päinvastoin, se lienee hyvinkin tarpeellista ainakin meille erittäin kuivaihoisille. Koska iho tuntui kokeilujakson jälkeen niin hyvältä  ja koska riittoisaa ainetta on vielä reilusti jäljellä niin annan voiteelle arvosanaksi 3/5 jos sinulla ei  juurikaan ole selluliittia ja 5/5 jos sitä jo löytyy, koska kyllä tämä tekee mitä lupaa. Puolueettomampia arvioita voi jättää alle tai suoraan Roc Anti-Cellulite – voiteen tuotesivulle.

 

Kuva ART BY MOGA – Facebook

By the way, löytyykö muita samanlaisia kalkkilaivan kapteeneja, joille kesäisin naureskellaan kun eivät muka rusketu. Katsokaapas maalis-huhtikuussa otetun kuvan kättä verrattuna tähän kesäkuiseen. Lähtökohdat vertailuun ovat aivan erilaiset ja muutos sekä huomaamaton että huomattava.


Hellimmin Veera