Päänahan tyypillisimmät ongelmat

Hilse

Hilse on yksi yleisimmistä hiuspohjan ongelmista ja monella se uusiutuu helposti. Hilse on häiritsevää, päänahasta varisevaa hilsettä ja kutinaa. Näkyvä hilse aiheutuu hiuspohjan epätasapainosta ja siitä, että ärtynyt iho alkaa tuottaa uusia ihosoluja liian nopeasti. Hilsettä voi muodostua sekä kuivaan, että rasvaiseen hiuspohjaan.

Rasvoittuvassa, hilseilevässä päänahassa hilsehiutaleet kertyvät kellertäviksi kasaumiksi, jotka ärsyttävät päänahkaa. Rasvaista hilsettä voi aiheuttaa hiivasieni tai tulehtunut päänahka. Kuivaa hilsettä esiintyy kun päänahka on kuiva tai atooppinen. Tärkeintä on keskittyä kokonaisvaltaiseen hoitoon ja oikeanlaisiin hoitotuotteisiin. Ruokavaliolla on harvoin merkitystä hilseilevän päänahan hoidossa ellei ruokavaliosta puutu välttämättömiä ravintoaineita osaksi tai kokonaan.

Herkkä tai kuiva hiuspohja

Kuivasta päänahasta kärsivät kertovat usein ihonsa olevan muutenkin kuiva. Päänahassa erottuu kuollutta valkoista ihosolukkoa ja hiuspohja on punoittava. Tyypillisimmät oireet ovat kutina, kihelmöinti, kireyden tunne, kuumotus ja päänahan arkuus.

Herkistymisen voi laukaista monet tekijät, kuten ilmansaasteet, stressi, atooppinen iho, sopimattomat pesu- tai hoitotuotteet sekä rajut kemialliset käsittelyt. Jopa säätilan vaihtelut ja uv-säteily saattavat herkistää päänahan. Joskus kutina johtuu päänahan kuivuudesta. Sitä voivat aiheuttaa myös allergiat tai liian harvat pesuvälit. Myös joidenkin päänahan sairauksien oireena on kutina, mutta se ei ole ainoa oire. 

Hiukset ja hiuspohja on hyvä hoitaa miedolla shampoolla ja hoitotuotteilla. Herkälle päänahalle sopivat tuotteet kosteuttavat kuivaa päänahkaa, mutta eivät sisällä mitään ylimääräistä, kuten hajusteita tai väriaineita.

Rasvoittu hiuspohja

Rasvoittuva päänahka on yksi yleisimmistä hiuspohjan ongelmista, jossa liika talintuotanto saa hiukset tuntumaan tahmeilta ja latistuneilta.

Hiuspohjan talin on tarkoitus hoitaa hiuspohjaa ja voidella hiuksia. Hiuspohjan liiallinen talineritys aiheuttaa kuitenkin hiusten nopean rasvoittumisen uudelleen hiustenpesun jälkeen ja se myös yleensä haisee epämiellyttävälle. Liiallinen rasva paakkuuntuu hiusten juureen estäen niiden kasvua ja aiheuttaen kutinaa.

Hiuspohjan liiallisen rasvoittumisen syitä on monia, kuten runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio, mikä kiihdyttää talirauhasten toimintaa. Syy saattaa löytyä myös hormonaalisista tai perinnöllisistä tekijöistä, stressistä, liiallisesta hikoilusta tai hiivasieni-infektioista. Joskus kemialliset käsittelyt tai lääkitys voivat ulkoisina tekijöinä aiheuttaa hiusten nopeaa rasvoittumista.

Rasvainen päänahka vaatii shampoon, joka pesee talin pois riittävän hyvin. Hoitoainetta voi käyttää rasvoittuvalle hiuspohjalle, mutta sitä ei tule levittää koskaan päänahkaan, ainoastaan latvoihin. Myös kuuma vesi ja föönaaminen kiihdyttävät talon tuotantoa.

Rasvoittuvan hiuspohjan pesemisessä kannattaa välttää liian kuuman veden käyttöä, koska se saattaa kiihdyttää talin tuotantoa. Myöskään hiusten kuivaamista kuumalla föönin lämmöllä ei suositella.

Hiustenlähtö

Ihmisellä on noin 100 000–250 000 hiusta, joista irtoaa normaalisti päivittäin noin sata. Hiusten kasvu noudattaa luonnollista sykliä, jonka häiriintyminen voi johtaa hiustenlähtöön.

Hiusten elinkaari jaksottuu kolmeen vaiheeseen:

Anageenivaihe: hiuksista 80–90 prosenttia on jatkuvasti noin 2–6 vuotta kestävässä kasvuvaiheessa. Hiusten kasvua voidaan tukea niiden kasvuvaiheessa tarjoamalla rakennusaineiksi oikeita ravintoaineita. Näitä voi saada sisäisesti ravinnosta tai lisäravinteina sekä esimerkiksi käyttämällä hiuksia ravitsevaa sampoota tai hoitonesteitä.

Välivaihe: Kestää noin kaksi viikkoa

Lepovaihe: 2–4 kuukautta kestävässä lepovaiheessa on noin 10–15 prosenttia hiuksista.

Ongelmat näissä elinkaaren eri vaiheissa aiheuttavat erityyppistä hiustenlähtöä tai hiusten ohenemista.

Äkillinen hiustenlähtö on yleensä tilapäinen ja yleisempää naisilla. Siinä normaalia suurempi osuus hiuksista siirtyy äkillisesti lepovaiheeseen ja sen päätyttyä irtoaa. Hiuksia lähtee tasaisesti joka puolelta päänahkaa. Tällaista hiustenlähtöä ilmenee muun muassa synnytyksen, stressitilanteen tai sairauden jälkeen tai esimerkiksi ankaran laihduttamisen seurauksena.

Krooninen hiustenlähtö on puolestaan yleisempää miehillä. Sitä esiintyy kuitenkin myös naisilla, mutta syyt ovat hieman erilaiset. Kroonisesta hiustenlähdöstä puhuttaessa hiuksia on lähtenyt normaalia runsaammin yli puolen vuoden ajan. Hiusten kasvusykli lyhenee ja hiukset kasvavat hentoina sekä keskittyvät yleensä tietyille alueille. Krooniseen eli etenevään hiustenlähtöön kannattaa puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäravinteilla, oikeanlaisilla hoitotuotteilla ja laserhoidolla saadaan jäljellä olevien hiusten elinkaarta pidennettyä ja hiuksia vahvistettua, jolloin saadaan maksimoitua kunkin hiuksen elinaika. Oikeanlaisilla muotoilutuotteilla hiukset voidaan saada tuntumaan ja näyttämään tuuheammilta.

Lähteenä:

Hiukset (Luoma, 2010)

Schwartzkopf.fi